Kurpitsojen kasvatus

On vaikeaa olla väittämättä, etteikö meissä jokaisessa asuisi edes pieni viherpeukalo sisällä. Monilla se on kuoriutunut esiin täysin rinnoin, mutta toisilla se saattaa ilmetä vain ajoittaisena ruusukimpun ostamisena ja sen ihailuna. Ekologisuuteen liittyvien trendien mukana monet ovat palanneet ajassa hieman taaksepäin ja alkaneet tutkiskelemaan omia elämäntapojaan ja sitä kautta ruokailutottumuksiaan ja tajunneet, että paljon on muutettavissa. Yksi tapa edistää kestävää kehitystä ja suhdetta ruokaan on kasvattaa sitä mahdollisimman paljon itse.

Kurpitsa on hyvin mielenkiintoinen kasvikunnan osa. Monelle tulee kurpitsasta mieleen ensimmäisenä Halloween ja sen ajan suuret, oranssit kurpitsat. Eikä mielikuva ole väärä: jo satojen vuosien ajan kurpitsoja on käytetty Halloweenin juhlistamiseen. Kurpitsojen tausta Halloweenin juhlinnan ytimessä on peräisin vanhasta kelttiläisestä tarinasta, jonka mukaan Jack -nimisen juopon sielu vaeltaa hehkuvan kekäleen kanssa kurpitsan sisällä, etsien paikkaa johon asettua viimeisen kerran. Kurpitsoja esiintyy myös monissa lastenohjelmissa, erityisesti sivuroolissa. Kurpitsat ovat hauskoja, mutta onko niitä hauska kasvattaa itse? Lue tästä artikkelista vinkkejä siihen, miten voit kasvattaa omia kurpitsoja alusta loppuun asti.

Kurpitsan vaatima elinympäristö

Ilouutisia meille kylmään Pohjolaan: kurpitsoja voi kasvattaa myös pohjoisissa oltavissa. Kesämme riittää oikein hyvin tuomaan kurpitsalle sen kaipaamaa lämpöä ja vahvaa maaperää. Sen lisäksi kurpitsa kaipaa kosteutta ja runsaasti tilaa ympärilleen kasvamista varten. Yksi kurpitsanvarsi tuo noin viisi kurpitsaa. Kurpitsaa voi myös esikasvattaa.

Kurpitsa on kiitollinen kasvi. Se tarkoittaa sitä, että kohtuullisen ja verrattain pienen kasvatustyön avulla saadaan aikaan runsas sato. Kurpitsa kaipaa kuitenkin erityisesti kasvamisensa alkuaikana erityisen paljon huomiota sekä runsaasti vettä ja ravinteita. Kurpitsa on kuitenkin terve kasvi ja pitää loppuvaiheessa itse huolen omasta kasvuympäristöstään, muun muassa kituuttamalla valonpuutteella rikkakasvit pois. Kurpitsa myös vaatii jonkin verran normaalia enemmän lämpöä, joten sateinen kesä saattaa koitua sadon kohtaloksi.

Kurpitsan kylväminen ja sadon korjaaminen

Kun kurpitsa istutetaan, tulee se istuttaa muutaman sentin syvyyteen ravintorikkaaseen ja kosteaan multaan. Se kylvetään avomaalle, kun viimeisetkin keväthallat ovat menneet ohi. Istutus tapahtuu Suomessa kesäkuun puolivälin aikoihin.

Alkuun kylvettyjä kurpitsoita kannattaa helliä runsaalla lannoituksella ja vedellä, sekä taata niille mahdollisimman aurinkoinen paikka.

Sato korjataan tavallisesti alkusyksystä, kun hedelmät ovat suuria ja kurpitsan kuori on muuttunut erittäin kovaksi. Voit kokeilla esimerkiksi kynnellä, jääkö kuoreen jälkeä: jos ei, niin kurpitsa on valmis sadonkorjuuta varten. Kypsä kurpitsa säily pitkään huoneenlämmössäkin, mutta erityisesti 10-15 asteen tiloissa.

Erilaiset kurpitsalajikkeet

Kurpitsoja on kymmeniä erilaisia. Yleisesti kurpitsat voivat kasvukauden ja käytön mukaan jakaa niin kesäkurpitsoihin kuin talvikurpitsoihin. Oma kategoriansa ovat myös jättikurpitsat, viikunanlehtikurpitsat ja myskikurpitsat. Kurpitsoista ainoa, joka syödään kesken kasvukauden ja kypsymisen, on kesäkurpitsa. Yksi ainoita kurpitsoja, jota ei kannata syödä, ovat koristekurpitsat. Niiden maku on kitkerä, eikä hedelmälihaa tai maltoa ole juurikaan kurpitsan sisällä.